Vähällä tehdä kristityksi?

Kysymys

Ap.t.26:28. "Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn", Agrippa sanoi. (1992)
28. Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi." (1938)

28. Niin Agrippa sanoi Paavalille: ei paljo puutu, ettes minua saa kristityksi. (Biblia)

Onko Biblia oikeassa vai väärässä?

Vastaus

ο δε αγριππας προς τον παυλον εφη εν ολιγω με πειθεις χριστιανον ποιησαι γενεσθαι 

jakeen loppuosa:

en oligo - melkein, miltei

peitheis - vakuuttaa, puhua yli

khristianon - kristitty

poiesa - tehdä

genestha - saada aikaiseksi 

Koinee kreikan ymmärtämisessä lienee tässä tapahtunut kehitystä ja Biblia edustaa vanhentunutta näkemystä.

Jykevissä vanhemmissa käännöksissä on Biblian antama merkitys

Luther 1545

Es fehlt nicht viel, du überredest mich, daß ich ein Christ würde 

(Ei paljon puutu, ettetkö puhu minua yli niin että minusta tulisi kristitty)

King James Authorized 1769

Almost thou persuadest me to be a Christian. 

(Vakuutit minut melkein tulla kristityksi)

Samoin Vulgatassa 400

in modico suades me Christianum fieri 

(miltei vakuutit minut tulla kristityksi)

Mutta uudemmissa käännöksissä akukielen kreikan merkitys on käännetty KR1938 ja KR1992 tapaan 

Then Agrippa said to Paul, “Do you think that in such a short time you can persuade me to be a Christian?”

New International Version 

Kristitty

Kysymys koskee mielenkiintoista Uuden testamentin kohtaa myös siksi, että siinä esiintyy käsite kristitty. Se esiintyy Uudessa testamentissa vain kolmessa kohdassa. kahdesti Apostolien teoissa ja kerran 1 Pietarin kirjeessä. 

Sekä Agrippaan edessä tuomittavana seisova Paavali että 1 Pietarin kirjeen rohkaiseva sana viittaavat ikävä kyllä kristittyjen ahdistuksiin ja vainoihin Kristuksen tähden.

Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen vuoden seurakunnassa, ja niitä oli paljon, jotka saivat heiltä opetusta; ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi. 

Apt 11:26

Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi". 

Apt 26:28

Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. 

1 Piet 4:15-16  

 

Luukas 16:16 Väkisin Jumalan valtakuntaan?

Kysymys

Kaksi melkein vastakkaista käännöstä. Onko niin, että sama kohta voidaan kääntää noin vastakkaisesti ja molemmat on oikein käännetty?

Oletetaan, että molemmat on oikein.

Miten selität nuo kohdat? Miten jokaista vaaditaan? Suuren ehtoollisen vertauksessa palvelijoita käsketään menemään kaupungin kaduille ja kujille vaatimaan ihmisiä suurelle ehtoolliselle.

Miten sitten toisen käännöksen mukaan ” jokainen tunkeutuu sinne väkisin.  (1938)

Luuk.16:16. Laki ja Jumalan valtakunta  (1992)

"Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne.*

16. Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.  (1938)

16. Laki ja prophetat ovat Johannekseen asti, ja siitä ajasta ilmoitetaan Jumalan valtakunta, ja jokainen siihen itseänsä väellä tunkee. (biblia)

Vastaus

Kiitos kysymästä, mielenkiintoinen aihe näin pyhäpäivän iltaan tutkittavaksi. Tarkasti luet, se on hyvä! En ole itse tuota aiemmin huomannut, todellakin - KR 1992 poikkeaa täysin Otto Mannisen komitean ja Antti Lizeliuksen suomennoksista.

1. Luukias ja Matteus 

Luukas 16:16 on vaikea käsittää, koska sen tapaista aineistoa on hyvin vähän Uudessa testamentissa. 

Avuksi on aina katsoa viittauksia muualle Raamattuun, joita KR 1992 antaa kiitettävän runsaasti.

Lähin verrattava teksti on Matteus 11:11-15, kohta jossa Jeesus puhuu Johannes Kastajasta. Matteuksen teksti on - jos mahdollista - vielä vaikeampi ymmärtää

 KR 1938

Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän. 

Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. 

Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti; ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva. 

Jolla on korvat, se kuulkoon. 

KR 1992

"Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. 

Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen.

Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. 

Jolla on korvat, se kuulkoon!

KR 1992 selittää edelleen alaviitteessä, että Matteus 11:12 jakeen loppu voidaan kääntää myös: ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.

Näemme, että molemmat suomennokset kääntävät Matteuksen jakeen suurin piirtein samalla tavalla. 

On mahdollista, että Matteus ja Luukas käyttävät jotain yhteistä alkulähdettä, josta evankelistat laativat hieman erilaiset kokonaisuudet.

2. Alkuteksti 

Luukas 16:16

ο νομος και οι προφηται μεχρι εως ιωαννου απο τοτε η βασιλεια του θεου ευαγγελιζεται και πας εις αυτην βιαζεται 

kai pas eis auteen biazetai
kai ... ja
pas .. kaikki
eis auteen ... sinne
biazetai ... tunkeutua, ahtautua

Manninsen komitea ja Biblia kääntävät verbin biazetai vahvasti tunkeutua väkisin

Mistä KR 1992 saa ajatuksen "vaaditaan tulemaan sinne" - minulla ei ole aavistustakaan. Alkutekstin merkitys se ei ole.



Matteus 11:12

απο δε των ημερων ιωαννου του βαπτιστου εως αρτι η βασιλεια των ουρανων βιαζεται και βιασται αρπαζουσιν αυτην 

he basileia ton ouranon -- taivasten valtakunta

biazetai ... tunkeutua, ahtautua 

kai ... ja

biastai  ... tunkeutuja, väkivaltainen

arpazousin ... ottaa väkisin, voimatoimin  (vrt Ukraina)

auten .. sen

Toteamme siis, että sekä Luukkaan että Matteuksen kohdassa on perustana sama kreikan verbi biazo, tunkeutua, ahtautua, väkivaltaisesti

Vaikea kohta, todellakin, mitä tämä merkitsee!

Ef.5:19 laulaen sydämissänne

Kysymys
Mikä noista on oikein käännös?

Järki pyrkii sanomaan, että paljon parjattu 1992 käännös, mutta kun Luther käskee katkaisemaan järjeltä niskan, niin ei siihenkään voi summassa luottaa.


Ef.5:19. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle (1992)

19. puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, (1938)

19. Ja puhukaat keskenänne psalmeilla, ja kiitosvirsillä, ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja soittain Herralle teidän sydämessänne, (Biblia)


Vastaus
Kiitos kysymästä! Vanhempien käännösten kielimuodon myötä jae on tietääkseni merkittävä esikoislestadiolaisuudessa, jossa jatkuvasti on kärhämää musiikista, kuorolaulusta ja veisaamisesta. Tässähän kehotetaan laulamaan sydämissä, ilman että inahdustakaan kuuluu, eikö niin?

KR1992 kiertää ongelman "laulakaa täydestä sydämestä" eli tosi kuuluvasti!

Alkuteksti on kreikaksi. Huomaa että kai on suomen sanoja yhdistävä apusana ja

 λαλουντες εαυτοις εν ψαλμοις και υμνοις και ωδαις πνευματικαις αδοντες και ψαλλοντες εν τη καρδια υμων τω κυριω

lalountes heautols en pslamais kai hymnois kai adontes kai psallontes en tee kardia hymon to kyrio

Jakeen loppuosassa ovat nämä ilmaisut

• adontes - ado, laulaa
• psallontes - psalo näppäillä soittimen kieltä (ehkä yhteys sanaan psalmi) 
• en te kardia hymon - sydämiesänne     sanasta sydän, kardia, tulee esimerkiksi lainasana kardiologia.

Biblian ja Mannisen komitean käännös on sanatarkka, mutta harhaanjohtava.

Voimme kyllä "laulaa sydämisssämme" mutta mahdotonta on "soittaa sydämissänne"

Efesolaiskirjeen kohta ei siis tarkoita äänetöntä sydämen laulua Jumalan kunniaksi, joka toki on mahdollista ja voimme virsiäkin veisata sydämissämme. 

KR 1992 tarjoama ratkaisu ei ole sanatarkka, mutta antaa selkeämmän merkityksen jakeelle.

Olisihan se vähän hassua, jos seuroissa esilaulaja komiasti virttä vetäisi, ja koko seurakunta ääneti sydämissään veisaisi mukana!

Kyllä se komia veisuu niin että seinähirret tärisevät on Isälle mieluista kuultavaa, lasten laulu sitäkin enemmän.

Nephilim ja Grigorit

Petri kysyi 27.6. 2013:
Mikko mitä sanot Nephilimista? Google haku
Goljat oli yli 3 metriä pitkä mies.

Vastaus:
Heprean sana nephilim (nefilim) on monikossa. Juurena on verbi nafal, jolla on Raamatun teksteissä monia eri kaatumiseen, putoamiseen liittyviä merkityksiä. Nephilim sana esiintyy kahdessa kohdassa, 1 Ms 6:4 ja 4 Ms 13:33.

1 Ms 6:4 Nephilim

הנפלים היו בארץ בימים ההם וגם אחרי־כן אשׁר יבאו בני האלהים אל־בנות האדם וילדו להם המה הגברים אשׁר מעולם אנשׁי השׁם׃
Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.

Sana nefilim ehkä tarkoittaa tässä sananmukaisesti Kaataja, eli väkevä mies, tyranni, jättiläinen. He ovat Jumalan poikien ja ihmisten tyttärien lapsia, muinaisten aikojen kuuluisuuksia (anashe hashem, nimekkäitä ihmisiä)


4 Ms 13:33 Nefilim Bne Anaq

ושׁם ראינו את־הנפילים בני ענק מן־הנפלים ונהי בעינינו כחגבים וכן היינו בעיניהם׃
Näimmepä siellä jättiläisiäkin, Anakin jättiläisheimon jälkeläisiä, ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja; sellaisia me heistäkin olimme.

Vakoojat näkevät Kaanaan maan kaupungeissa korkeita muureja ja väkeviä kookkaita ihmisiä. Mutta erityisesti heitä huolestuttavat porukan joukossa näkemänsä nefilim bne anaq eli sananmukaisesti jättiläisiä Anakin poikia.

Mihin me menemme? Veljemme ovat saattaneet meidän rohkeutemme raukeamaan, sillä he sanovat: Siellä on meitä suurempi ja kookkaampi kansa, siellä on suuria, taivaan tasalle varustettuja kaupunkeja; näimmepä siellä anakilaisiakin.
5 Ms 1:28

Nykyhepreassakin käytetty sana anaq tarkoittaa jotain todella suurta, jättimäistä."Millainen esitys oli? Anaq!!"


Goljat

 Goljat ostrakoni Gat (Tel es-Safi)
Kuva Stephan Jacob Zimmer

On erityisen mielenkiintoista, että Goljatin nimi on löydetty arkeologisissa kaivauksissa hänen kotikaupungissaan filistealaisten Gatissa (Tel es-Safi).

Niin filistealaisten joukoista tuli kaksintaistelija nimeltä Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan pituinen.
1 Sam 17:4

Tässä mainitaan kyllä poikkeuksellisen kookas mies filistealaisten sotajoukossa. Hänellä ei ole tekstissä kielellisesti mitään suoraa yhteyttä Joosuan ajan anakilaisiin sen enempää kuin muinaisten aikojen nefilim jätteihin.


Grigorit
Nefilim on askarruttanut ihmisiä kautta aikojen - kauan ennen Erich von Dänikenin UFO aliens heistä kertoo hellenistisella ajalle ajoitettu Henokin kirja (Enok).

Suomalainen wikipedia kertoo asiantuntevasti

Grigorit eli Katselijat ovat apokryfisen Toisen Henokin kirjan mukaan langenneita enkeleitä, joita suomenkielisessä Raamatussa kutsutaan nimellä Jumalan pojat. Grigorit pariutuivat naispuolisten ihmisten kanssa ja saivat aikaan risteytyksiä, joita kutsutaan Nephilimeiksi.

Pseudepigrafinen, myös apokryfisiin kirjoihin kuuluva Ensimmäinen Henokin kirja kertoo Grigoreista, mainiten mm. heidän nimensä ja lukumääränsä:

7. Ja nämä ovat heidän johtajiensa nimet: Sêmîazâz, heidän johtajansa, Arâkîba, Râmêêl, Kôkabîêl, Tâmîêl, Râmîêl, Dânêl, Êzêqêêl, Barâqîjâl, Asâêl, Armârôs, Batârêl, Anânêl, Zaqîêl, Samsâpêêl, Satarêl, Tûrêl, Jômjâêl, Sariêl. 8. Nämä ovat heidän kymmenenjohtajansa.
- R. H. Charles translation, The Book of the Watchers, Chapter VI

Henokin kirja kertoo, että alun perin heidän tehtäviinsä kuului ihmiskunnan auttaminen sivilisaation alkuun. He eivät sopineet tähän tehtävään, vaan alkoivat opettaa ihmisille tieteitä, jotka Jumala oli kieltänyt. Näihin kuuluivat mm. astrologia ja magia. Tämän lisäksi he alkoivat tuntea himoa naisiin, joita heidän olisi pitänyt opastaa. Tämän vuoksi he ottivat fyysiset muodot voidakseen olla haluamiensa naisten kanssa. Seurauksena tästä olivat sekasikiölapset, Nefilimit.

Jumala ei hyväksynyt tätä käytöstä ja poisti heidät tehtävistään vangiten heidät välitilaan. Vaikka he pyysivät Henokia puhumaan puolestaan, he pysyivät tässä välitilassa 70 sukupolven ajan.
wikipedia

Voit lukea Henokin kirjaa ja sen lukua VI englanniksi tästä linkistä

Joh 14:1-2 Monta huonetta?

Kysymys

Kiitos Mikko. Jatkan vielä.

1938 käännöksessä on jotain logiikkaa, kun sanotaan, että “Jos ei niin olisi, niin menen valmistamaan sijaa".

Mitä järkeä on 1992 käännöksessä kun Isän kodissa ON MONTA HUONETTA ja silti Jeesus menee valmistamaan sijaa. Siksi kysymys, eikö huoneita ole tarpeeksi?

Onko jokaisella pelastetulla oma yksiö? Kirkkaammilla tähdillä ehkä kaksio tai kolmio. Venkoilen vähän kun en tiedä miten alkukielessä tarkkaan ottaen asia on ilmaistu.

1938 käännös Joh.14:1. "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. 2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?" 

1992 käännös "Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. 

2. Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan." 

Vastaus

Tuohon kun pysähtyy miettimään, Jeesuksen sanojen merkitys näyttää todellakin omituiselta. 

Sekä jakeessa 2 että 3 on tuo ilmaus "menen valmistamaan sijaa".

Kreikkalaisessa alkutekstissä

ἑτοιμάζω  etoimazo menen valmistamaan, laittamaan kuntoon, tekemään valmiiksi

τόπος    topos  paikka.  Sanaa käytetään erilaisista paikoista, esim. huone.

eli niin siinä on kirjoitettu, Jeesus sanoo menevänsä valmistamaan paikkaa, sijaa, huonetta, omilleen ja tulee sitten takaisin hakemaan heidät luokseen.

Minusta tämä on jotenkin hyvin kaunis ajatus, Herramme ei vain istu siellä Isän vierellä Aamulehteä lukien, vaan laittelee paikkoja kuntoon tuleville asukkaille.  

Voisimmeko ajatella, että huoneita ja huoneistoja on, mutta sisustusta vielä kohennetaan ... 

Menen valmistamaan teille sijaa Joh14:2-3 Mt 25:34

Näin kysyttiin:

Ensin Jeesus sanoo, että Isän kodissa on monta asuinsijaa. Eikö ehkä tarpeeksi?

Sitten jae 3:“minä menen valmistamaan teille sijaa?” Miksi tuo kysymysmerkki?

Matt. 25:34 valtakunta on ollut valmiina maailman perustamisesta asti.

Joh.14:2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? 3. Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.

Matt.25:34. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

Näin vastaan:

Johanneksen kohta on kokonaisuudessaan

"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.  Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."
Joh 14:1-4

Keskustelu jatkuu sitten evankeliumissa muihin aiheisiin.

Alkukielessä tuo on

εν τη οικια του πατρος μου μοναι πολλαι εισιν ει δε μη ειπον αν υμιν πορευομαι ετοιμασαι τοπον υμιν

Joh 14:2

suomalaisittain mukava sana tuo kreikan "koti" oikia οικια

oikia kotimme, tosiaan, Isän koti
huone on monee μοναι
Kodissa on monta huonetta.

Paikka on yksinkertaisesti "paikka", kreikaksi topos τόπος 

tästä esimerkiksi meille lainsana topografia 

"menen valmistamaan paikkaa"

Matteuksella on tosiaan ennen maailman luomista perustettu valtakunta

Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti."

Mt 25:34

Se on kielellisesti aivan selvä.

Mites nyt sitte?

Kaksi erilaista kohtaa samasta asiasta.

Näin vain on.

Minkäs teemme? 

Usko syntyy kuulemisesta

Paavali äänessä Areiopagilla Ateenassa Apt 17:16-34
Kuva Catholic lane

Kysymys

Anonyymi kirjoitti 24.2.2012:

On syntynyt tutkistelua siitä voiko usko syntyä vain julistetun äänellisen sanan kautta. Eikö kirjoitetun sanan välityksellä.? On viitattu Room. 10:17

Toisaalta Raamatussa on paikkoja joista voisi päätellä että kuulolla tarkoitetaan muutakin kuulemista kuin äänen kuulemista. Esim. kirjeet aasian seitsemälle seurakunnalle. Voidaanko kirje "kuulla" lukemalla? 

Alla olen kerännyt paikkoja joissa kehotetaan kuulemaan jos omistaa korvat. Puhutaanko alkukielessä samasta kuulemisesta Room.10:17 ja kirjessä Efesoon? Tai muissa alla olevissa lainauksissa?

Ilm.13: 8. Kaikki maan asukkaat kumartavat sitä - kaikki ne, joiden nimi ei maailman luomisesta alkaen ole ollut kirjoitettuna teurastetun Karitsan elämänkirjaan. 

9. Jolla on korvat, se kuulkoon: 

RAAMATTU

Room.10:17. Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. 

18. Nyt kysyn: eivätkö he ehkä ole kuulleetkaan sitä? Varmasti ovat: 

        - Heidän äänensä on kaikunut kaikkialle, heidän sanansa maan ääriin asti. 

Jotkut näkevät eivätkä näe, kuulevat eivätkä kuule eivätkä ymmärrä

Matt.13:13. Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä. 

14. Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus: 

        - Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö. 

Matt.11:11. "Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. 

12. Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen.* 

13. Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, 

14. ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. 15. Jolla on korvat, se kuulkoon! 

Matt.13:13. Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe jakuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä. 

14. Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus: 

        - Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö. 

15.     Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä. 

16. "Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat! 

17. Totisesti: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet. 

Matt.13::37. Hän vastasi heille: 

"Mies, joka kylvi hyvää siementä, on Ihmisen Poika. 

43. Mutta Jumalan omat loistavat silloin Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon! 

Mark.4:21. Sanan oikea kuuleminen 

Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! 

22. Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. 

23. Jos jollakin teistä on korvat, hän kuulkoon." 

Mark.7:14. Mikä saastuttaa ihmisen 

Jeesus kutsui taas väkijoukon luokseen ja sanoi: "Kuulkaa kaikki minua ja ymmärtäkää. 

15. Ei ihmistä voi saastuttaa mikään, mikä tulee häneen ulkoapäin. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee hänen sisältään ulos. 

16. [Jolla on korvat, se kuulkoon!"]*

Luuk,14:33. "Tietäkää siis: yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on. 

34. "Suola on tarpeellista. Mutta jos suolakin menettää makunsa, millä se saadaan taas suolaiseksi? 

35. Ei sillä ole käyttöä, ei pellossa eikä tunkiossa. Pois se heitetään. Jolla on korvat, se kuulkoon!" 

1. Kirje Efesoksen seurakunnalle 

"Kirjoita Efesoksen seurakunnan enkelille: Huom! Jeesus käskee kirjoittaa eri seurakunnille ja silti sanoo, että: "Jolla on korvat, se kuulkoon" 

Vastaus

1. Emme aseta Jumalan Hengelle puitteita, Hän tekee mitä tahtoo, milloin tahtoo, missä tahtoo. Kuten huolellisesta tutkielmastasi näkyy, Pyhä Henki ilmoittaa Kirjoituksissa, että usko syntyy kuulemisesta.

2. Hauska havainto tuo, että "kirjoita" ja sitten kuitenkin käsky "kuule" - ikäänkuin kirje luettaisiin siellä ääneen (kuten oli tapana)!

Alkukielessä Room 10:17 on ἄρα ἡ πίστις ἐξ ἀκοῆς, ἡ δὲ ἀκοὴ διὰ ῥήματος Θεοῦ.
Kreikan kuulemista tarkoittava sana ἀκοή (akoe) on esimerkiksi lainasanassamme akustiikka, kuuluvuus.

Alkukielessä Ilm 2:7 on ῾Ο ἔχων οὖς ἀκουσάτω τί τὸ Πνεῦμα λέγει ταῖς ἐκκλησίαις.
Kreikan kuulkoon sana on samasta juuresta ἀκούω (akuo)


3. Asia liittyy myös Psalmin 19 jakeen 5 kääntämiseen - kohdan, jota apostoli Paavali Roomalaiskirjeen jaksossa käyttää ja josta edellisessä blogitekstissä on pohdintaa.

Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Room 10:17

Tähän liittyvät samassa luvussa edellä olevat jakeet

Mutta "suun tunnustus" pelastaa - se että ääneen sanomme julki ja tuomme esiin sen, että Jeesus on Herra.

Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Room 10:8-10 

4. Sanan kuulemisen rinnalle voimme nykyään asettaa Sanan lukemisen, koska Raamattu on lähes jokaisen saatavilla äidinkielellä kohtuuhintaan tai ilmaiseksi ja lukutaito on yleinen.

Muistakaamme, että vasta Gutenbergin keksimä kirjapaino, Lutherin aloittama Raamatun kääntämien kansankielelle ja protestanttisten seurakuntien aloittama yleinen lukutaidon opettaminen kansalle tekivät Sanan lukemisen mahdolliseksi ja yleiseksi. Ennen Gutenbergin ja Lutherin aikaa Raamatut olivat ylen kalliita kirkkojen omaisuutta ja niissä luki latinaa, kreikkaa ja hebreaa.

5. Mutta kysymys ei ole lukemisen käytännöstä vaan nimenomaan teologiasta - syntyykö usko vain lukemalla vai vain kuulemalla evankeliumin saanraa? 

Martti Luther sanoi, että kirkko on julistuksen paikka, saarnahuone, ei hiljaisen yksinäisen lukemisen lukusali. Taustalla on raamatullinen ajatus, josta kysyt - usko syntyy kuulemisesta.

Voimme kuulla sekä elävää julistettua evankeliumin saarnaa jumalanpalveluksissa, seuroissa ja muualla mutta voimme kuulla myös Raamatun tekstien lukemista esimerkiksi kasetilta. 

6. En leiki ajatuksilla, miten kuuro voi tulla uskoon - totuus on, että moni kuuro, sokea ja rampa on tullut uskoon ruumiin vammasta tai vajavuudesta huolimatta. Joten ei aseteta rajoja Jumalan Hengelle.

7. On tärkeä muistaa jokaisen kohdallaan, että sydämen usko vanhurskauttaa - mikä on tosi hyvä asia ihmisen ja Jumalan suhteessa.

Mutta "suun tunnustus" pelastaa - se että ääneen sanomme julki ja tuomme esiin sen, että Jeesus on Herra.

Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Room 10:8-10 

Ehkä tämä on lähinnä sitä, mistä alkukirkon alussa apostoli Paavali puhuu mainitessaan evankeliumin saarnan kuulemisen. Uskovien henkilökohtainen todistus Jeesuksesta.

Tulta tulesta!


...
edellä joitain ajatuksia kysymyksen aiheesta. blogiin voi kuka tahansa vapaasti kommentoida ja esittää näkemyksensä.

Nuora / ääni Psalmissa 19:5 (4)

Kysymys

19. Psalmi.
I. David julistaa Kristuksen valtakunnan levenemisen; II. Jumalan sanan vaikutuksen; III. Sen hyödytyksen katuvaisille.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.
2. I. Taivaat ilmoittavat Jumalan kunnian, ja vahvuus* julistaa hänen kättensä teot.
3. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle tiedon.
4. Ei ole kieltä eikä puhetta, kussa ei heidän äänensä kuulu.
5. Heidän nuoransa käy ulos kaikkiin maihin, ja heidän puheensa maailman ääreen asti: auringolle hän pani majan heissä.
6. Ja hän käy ulos kammiostansa niinkuin ylkä, ja riemuitsee niinkuin sankari tietä juostaksensa.
7. Hän käy ylös taivasten lopulta ja juoksee ympäri hamaan siihen loppuun jälleen; ja ei ole mitään peitetty hänen lämpimänsä edestä.
Ps 19:1-7 KR 1776


Eräs henkilö kirjoitti näihin Psalmin 19:5 sanoihin viitaten

"Vanhan testamentin aikana n 2500 vuotta sitten kirjoittaja sanoo että narujen kautta evankeliumi leviää kaikkiin maihin (erittäin vm) lopun ajalla. Eihän hän mitenkään osannut ilmaista puhelin, netti ja tv yhteyttä. Me ymmärrämme hyvin nämä yhteydet tänä aikana."

s24 keskustelu

Mistä "nuorista" on kysymys alkukielessä?

Vastaus

Tämä Psalmin kohta on todella mielenkiintoinen!

Suomalaisia käännöksiä

Mannisen komitea käänsi jakeet sanatarkasti ja hieman selittäen:

Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.
Niiden mittanuora ulottuu yli kaiken maan ja niiden sanat maanpiirin ääriin. Auringolle hän on tehnyt niihin majan.

Ps 19:4-5 KR 1933

Nikolaisen komitea hyvästi selittäen:

Ei se ole puhetta, ei sanoja,
ei ääntä jonka voisi korvin kuulla.
Kuitenkin se kaikuu kaikkialla,
maanpiirin yli merten ääriin.
Hän on tehnyt sinne majan auringolle.

Ps 19:4-5 KR 1992

Heprea

Heprean alkutekstissä on hankala sana qaw, naru, nuora, mittanuora, soittimen kieli

 בכל־הארץ יצא קום ובקצה תבל מליהם לשׁמשׁ שׂם־אהל בהם׃ 

Kreikka

Tämä qaw sana aiheutti vaikeuksia jo Alexandrian juutalaisille, jotka käänsivät Tooran kreikaksi toisella vuosisadalla ennen Kristusta. 

Tai sitten heillä oli käytössään käsikirjoitus, jossa tuon sanan tilalla on jotain muuta.

εἰς πᾶσαν τὴν γῆν ἐξῆλθεν ὁ φθόγγος αὐτῶν καὶ εἰς τὰ πέρατα τῆς οἰκουμένης τὰ ῥήματα αὐτῶν. ἐν τῷ ἡλίῳ ἔθετο τὸ σκήνωμα αὐτοῦ· 

Ps 19:4-5 LXX (18:5 toisen numeroinnin mukaan)

Kreikan sana fthonggos on "onomatopoeettinen" eli kuvaa ääntä, joka lähtee kitharan tai harpun kieltä näpäytettäessä "fhtong..."

Tuo Kreikan sana tarkoittaa klassisessa kielessä "ääni". Psalmin 19 sisäiseen rytmiin sana "ääni" sopii, koska säkeissä usein sanotaan sama asia kahteen kertaan eri sanoin. 

KR 1992 käännös tavoittaa tämän merkityksen ja rytmin

"Kuitenkin se kaikuu kaikkialla,

maanpiirin yli merten ääriin." 

UT

Sana fthonggos esiintyy myös Uudessa testamentissa. Siellä apostoli Paavali ymmärtää myös, että kyseessä on ääni

14. II. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.
18. Mutta minä sanon: eikö he sitä ole kuulleet? Heidän äänensä tosin on lähtenyt kaikkeen maailmaan ja heidän sanansa maailman ääriin.

Room 10:14-18 KR 1776

Apostoli Paavali käyttää sanaa fthoggos kuvaten soittimen ääntä

Kuitenkin ne hengettömät, jotka äänen antavat, joko se on huilu eli kantele, koska ei ne anna eri ääntä itsestänsä, kuinka se tiedetään, mitä huilulla eli mitä kanteleella soitettu on?

1 Kor 19:17 KR 1776

STRONGS NT 5353: φθόγγος

φθόγγος, φθογγου, ὁ (φθέγγομαι, which see), a musical sound, whether vocal or instrumental (Wis. 19:17): 1 Corinthians 14:7; Romans 10:18, in this latter passive, Paul transfers what is said in Psalm 18:5 (19:4) to the voices of the preachers of the gospel. (Homer, Tragg., Xenophon, Plato, others.)

Biblesuite.com

Yhteenveto

Kuten kysymyksen herättänyt lause sanoo

- Psalmissa 19:5 esiintyy heprean sana qaw, joka tarkoittaa naru, nuora

- Kreikkalainen Raamatun käännös Septuaginta käyttää sanaa "ääni" 

- Apostoli Paavali käyttää Psalmin kreikkalaista merkitystä "ääni" Room 10:18 kuvatessaan evankelistoja.

Joten mitä tähän sanomme?

Jänskä yhdistelmä kysymyksen taustalla

naru, nuora ... kaapeli!

ääni, evankelista!

Nämä kaikki ovat tämän kauniin Raamatun kohdan herättämiä tulkintoja. 

Psalmi 19 puhuu tässä kohdassa taivaan tähtien, auringon ja kuun "sanomattomista sanoista" ja käyttää hankalasti ymmärrettävää sanaa qaw.

TUTKIMAAN!
Tahdotko auttaa selvittämään, mitä Qumranin käsikirjoituksissa tällä kohtaa on?

En ole löytänyt vastausta vielä, mutta tässä linkissä on fragmentteja numeroimattomista Psalmeista ja joukossa saattaisi olla - kuka tietää - jotain jakeesta Ps 19:5

Jaak 1:17 Vaihteen varjo?

Kysymys

Päivän Sana 23. joulukuuta 2012
Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä,

jonka tykönä ei ole muutosta, 

ei vaihteen varjoa.
Jaak. 1:17 KR 1938

Mikä on vaihteen varjo?

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, 

jonka luona ei mikään muutu, 

ei valo vaihdu varjoksi
Jaak. 1:17 KR 1992

Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, 

jonka tykönä ei ole muutosta 

eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta.
Jaak. 1:17 KR 1776

Vastaus

Alkuteksti on kielellisesti rikas

πᾶσα δόσις ἀγαθὴ καὶ πᾶν δώρημα τέλειον ἄνωθέν ἐστι καταβαῖνον ἀπὸ τοῦ πατρὸς τῶν φώτων, 

παρ᾿ ᾧ οὐκ ἔνι παραλλαγὴ 

ἢ τροπῆς ἀποσκίασμα

1. käännökset "valkeuksien Isä" ja "taivaan tähtien Isä" ovat varsin erilaiset
alkutekstissä on ainutkertainen ilmaus patros ton foton  eli sananmukaisesti fotonien Isä

Kreikan fos tarkoittaa laajassa mielessä valo, tuli ja niiden tuottama "valkeus"


2. käännökset "jonka tykönä ei ole muutosta" "jonka luona ei mikään muutu"
alkuteksitssä on tekninen termi parallage sanoista para ja allasso muuttaa toiseksi
yhdyssana merkitsee jotain, joka ei muutu (variaatio)

3. käännökset "vaihteen varjoa" "valkeuden ja pimeyden vaihetusta"  "ei valo vaihdu varjoksi"
 alkutekstissä on aposkiasma sanasta skia varjo sekä trope verbistä trepo, kääntyä

Ei ihme siis, että Kirkkokraamattumme kääntäjät ovat löytäneet erilaisia vaihtoehtoja ilmaisun suomentamiseksi ja kysyjä ihmettelee 1938 versiota.

"ei vaihteen varjoa" on todellakin melko käsittämätön ilmaus suomalaiselle, joka tuo mieleen ehkä ajatuksen "vaihtelun, muutoksen aiheuttama epävarmuus, ikävyys, vaihtelun heittämä varjo onneen".

mitä on siis kreikan kääntyilevä, liikkuva varjo?

no, Jaakobin kirje kertoo, että mitä se sitten onkin, sitä ei ole Valkeuden Isän luona.

olisiko tässä heprealaisen Jaakobin mielessä kreikkalaisen Platonin täydellistä ideoiden maailmaa, puhdas kirkas aurinko, taivas, jossa ei ole muutosten tuomia varjoja ja pimeyttä (saati mustia pisteitä)?

Kysymyksiä ja vastauksia blogi

Rukoilemme yhdessä näiden tutkielmiemme äärellä, että
Isä antaisi meille rakkautta totuuteen (2 Tess 2:10-12),
Poika olisi läsnä myös internetissä, missä kaksi tai kolme kokoontuu Hänen nimeensä (Mt 18:20) ja että
Pyhä Henki johtaisi meitä kaikkeen totuuteen (Joh 16:13).
Kiitämme pyhää Kolmiyhteyttä, että Hän aina antaa, mitä lupaa.
Amen

Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.


Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

• synnin, koska he eivät usko minuun;
• vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe;
• ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.

Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa.

Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.

Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
Joh 16:13-16 KR 1938

Laittomuuden tekijät

KYSYMYS

Kyllä raamattu on täynnä vaikeita paikkoja ymmärtää. 

Mitä lain vastaista on siinä, että Jeesuksen nimen kautta ennustaa, ajaa riivaajia ja tekee voimallisia tekoja?

Onko meille eduksi ettei meidän keskuudessamme tapahdu edellämainittuja tekoja?

Emmekö me voitaisi vedota siihen, että söimme ja joimme sinun seurassasi ja meidän kaduillamme (rukoushuoneissamme) sinä opetit. Meillähän jotkut kerskaavat siitä, että olemme ainoassa pelastavassa seurakunnassa ja tarkoittavat nimen omaan esikoislestadiolaista seurakuntaa. Mistä tiedämme, ettei meille joskus sanota:  'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.' 

 Matt. 7:22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' 23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.' 

Luuk.13:24. "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi. 25. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra, avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette.' 26. Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit.' 27. Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.' 28. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys

Alla olevassa tekstissä Jeesus kiinnittä huomion siihen mikä on todellinen ilon aihe, mutta ei kuitenkaan syytä heitä laittomuuden tekijöiksi.

Luuk. 10:19. Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. 20. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa." 

VASTAUS

Ilmaukset Raamatussa

Ilmaus "laittomuuden tekijät" esiintyy koko Raamatussa vain yhden ainoan kerran Vuorisaarnassa kysyjän antamassa kohdassa.

Matteus 7:22 

ἀποχωρεῖτε ἀπ᾿ ἐμοῦ οἱ ἐργαζόμενοι τὴν ἀνομίαν. 

alkukielessä on tarkasti sama ilmaus, anomia, laittomuus. 

Samoin ilmaus "vääryyden tekijät" on Raamatussa harvinainen 

Luukas 13:27

ἀπόστητε ἀπ᾿ ἐμοῦ πάντες οἱ ἐργάται τῆς ἀδικίας. 

alkukielessä on ilmaus adikia, epäoikeudenmukaisuus, vääryys, laittomuus 

Ilm 22:11

Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.

ὁ ἀδικῶν ἀδικησάτω ἔτι

alkukielessä on ilmaus adikia, kuten Luukkaalla

2 Sam 7:10 ja 1 Aik 

Ja minä valmistan sijan kansalleni Israelille ja istutan sen niin, että se asuu paikallansa eikä enää ole levoton, eivätkä vääryyden tekijät sitä enää sorra niinkuin ennen,

ולא־יסיפו בני־עולה לענותו כאשׁר בראשׁונה׃ 

alkukielessä on ilmaus bne olah joka on sanatarkasti pahan/vääryyden/laittomuuden pojat 

 

Ajatuksia

Matteus ja Luukas antavat Jeesuksen sanat samanlaisessa asiayhteydessä, mutta käyttävät synonyymejä laittomuus-vääryys eli lain vastaisuus. 

Muut kohdat Raamatussa, missä sana vääryydentekijä esiintyy eivät lisää siihen merkityksiä.

On hyvä, että kysyjä antaa koko tekstiyhteyden eikä vain yksittäisiä jakeen osia. Tekstiyhteydessä on puhe ihmisistä, jotka tietävät Jeesuksen ja ovat olleet porukoissa, joissa Hän liikkuu (Luukas) ja jopa Jeesuksen nimessä tehneet voimallisia töitä auttaen ihmisiä (Matteus).

Ongelma on, että Jeesus ei tunne heitä.

Miksi?

Koska he ovat laittomuuden-vääryyden tekijöitä.

Jeesuksen tunteminen merkitsee elämän muutosta, mutta näiden kohdalla se ei ole tapahtunut. 

Kyse ei tässä ole kristillisestä armosta, syntien anteeksisaamisesta ja pelastuksesta turvaamalla Jeesuksen kuolemaan Golgatalla, vaan teoista "tekee saastaisuutta, tekee laittomuutta, tekee vanhurskautta, tekee pyhitystä".