Vähällä tehdä kristityksi?

Kysymys

Ap.t.26:28. "Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn", Agrippa sanoi. (1992)
28. Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi." (1938)

28. Niin Agrippa sanoi Paavalille: ei paljo puutu, ettes minua saa kristityksi. (Biblia)

Onko Biblia oikeassa vai väärässä?

Vastaus

ο δε αγριππας προς τον παυλον εφη εν ολιγω με πειθεις χριστιανον ποιησαι γενεσθαι 

jakeen loppuosa:

en oligo - melkein, miltei

peitheis - vakuuttaa, puhua yli

khristianon - kristitty

poiesa - tehdä

genestha - saada aikaiseksi 

Koinee kreikan ymmärtämisessä lienee tässä tapahtunut kehitystä ja Biblia edustaa vanhentunutta näkemystä.

Jykevissä vanhemmissa käännöksissä on Biblian antama merkitys

Luther 1545

Es fehlt nicht viel, du überredest mich, daß ich ein Christ würde 

(Ei paljon puutu, ettetkö puhu minua yli niin että minusta tulisi kristitty)

King James Authorized 1769

Almost thou persuadest me to be a Christian. 

(Vakuutit minut melkein tulla kristityksi)

Samoin Vulgatassa 400

in modico suades me Christianum fieri 

(miltei vakuutit minut tulla kristityksi)

Mutta uudemmissa käännöksissä akukielen kreikan merkitys on käännetty KR1938 ja KR1992 tapaan 

Then Agrippa said to Paul, “Do you think that in such a short time you can persuade me to be a Christian?”

New International Version 

Kristitty

Kysymys koskee mielenkiintoista Uuden testamentin kohtaa myös siksi, että siinä esiintyy käsite kristitty. Se esiintyy Uudessa testamentissa vain kolmessa kohdassa. kahdesti Apostolien teoissa ja kerran 1 Pietarin kirjeessä. 

Sekä Agrippaan edessä tuomittavana seisova Paavali että 1 Pietarin kirjeen rohkaiseva sana viittaavat ikävä kyllä kristittyjen ahdistuksiin ja vainoihin Kristuksen tähden.

Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen vuoden seurakunnassa, ja niitä oli paljon, jotka saivat heiltä opetusta; ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi. 

Apt 11:26

Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi". 

Apt 26:28

Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. 

1 Piet 4:15-16  

 

Luukas 16:16 Väkisin Jumalan valtakuntaan?

Kysymys

Kaksi melkein vastakkaista käännöstä. Onko niin, että sama kohta voidaan kääntää noin vastakkaisesti ja molemmat on oikein käännetty?

Oletetaan, että molemmat on oikein.

Miten selität nuo kohdat? Miten jokaista vaaditaan? Suuren ehtoollisen vertauksessa palvelijoita käsketään menemään kaupungin kaduille ja kujille vaatimaan ihmisiä suurelle ehtoolliselle.

Miten sitten toisen käännöksen mukaan ” jokainen tunkeutuu sinne väkisin.  (1938)

Luuk.16:16. Laki ja Jumalan valtakunta  (1992)

"Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne.*

16. Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.  (1938)

16. Laki ja prophetat ovat Johannekseen asti, ja siitä ajasta ilmoitetaan Jumalan valtakunta, ja jokainen siihen itseänsä väellä tunkee. (biblia)

Vastaus

Kiitos kysymästä, mielenkiintoinen aihe näin pyhäpäivän iltaan tutkittavaksi. Tarkasti luet, se on hyvä! En ole itse tuota aiemmin huomannut, todellakin - KR 1992 poikkeaa täysin Otto Mannisen komitean ja Antti Lizeliuksen suomennoksista.

1. Luukias ja Matteus 

Luukas 16:16 on vaikea käsittää, koska sen tapaista aineistoa on hyvin vähän Uudessa testamentissa. 

Avuksi on aina katsoa viittauksia muualle Raamattuun, joita KR 1992 antaa kiitettävän runsaasti.

Lähin verrattava teksti on Matteus 11:11-15, kohta jossa Jeesus puhuu Johannes Kastajasta. Matteuksen teksti on - jos mahdollista - vielä vaikeampi ymmärtää

 KR 1938

Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän. 

Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. 

Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti; ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva. 

Jolla on korvat, se kuulkoon. 

KR 1992

"Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. 

Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen.

Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. 

Jolla on korvat, se kuulkoon!

KR 1992 selittää edelleen alaviitteessä, että Matteus 11:12 jakeen loppu voidaan kääntää myös: ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.

Näemme, että molemmat suomennokset kääntävät Matteuksen jakeen suurin piirtein samalla tavalla. 

On mahdollista, että Matteus ja Luukas käyttävät jotain yhteistä alkulähdettä, josta evankelistat laativat hieman erilaiset kokonaisuudet.

2. Alkuteksti 

Luukas 16:16

ο νομος και οι προφηται μεχρι εως ιωαννου απο τοτε η βασιλεια του θεου ευαγγελιζεται και πας εις αυτην βιαζεται 

kai pas eis auteen biazetai
kai ... ja
pas .. kaikki
eis auteen ... sinne
biazetai ... tunkeutua, ahtautua

Manninsen komitea ja Biblia kääntävät verbin biazetai vahvasti tunkeutua väkisin

Mistä KR 1992 saa ajatuksen "vaaditaan tulemaan sinne" - minulla ei ole aavistustakaan. Alkutekstin merkitys se ei ole.



Matteus 11:12

απο δε των ημερων ιωαννου του βαπτιστου εως αρτι η βασιλεια των ουρανων βιαζεται και βιασται αρπαζουσιν αυτην 

he basileia ton ouranon -- taivasten valtakunta

biazetai ... tunkeutua, ahtautua 

kai ... ja

biastai  ... tunkeutuja, väkivaltainen

arpazousin ... ottaa väkisin, voimatoimin  (vrt Ukraina)

auten .. sen

Toteamme siis, että sekä Luukkaan että Matteuksen kohdassa on perustana sama kreikan verbi biazo, tunkeutua, ahtautua, väkivaltaisesti

Vaikea kohta, todellakin, mitä tämä merkitsee!

Ef.5:19 laulaen sydämissänne

Kysymys
Mikä noista on oikein käännös?

Järki pyrkii sanomaan, että paljon parjattu 1992 käännös, mutta kun Luther käskee katkaisemaan järjeltä niskan, niin ei siihenkään voi summassa luottaa.


Ef.5:19. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle (1992)

19. puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, (1938)

19. Ja puhukaat keskenänne psalmeilla, ja kiitosvirsillä, ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja soittain Herralle teidän sydämessänne, (Biblia)


Vastaus
Kiitos kysymästä! Vanhempien käännösten kielimuodon myötä jae on tietääkseni merkittävä esikoislestadiolaisuudessa, jossa jatkuvasti on kärhämää musiikista, kuorolaulusta ja veisaamisesta. Tässähän kehotetaan laulamaan sydämissä, ilman että inahdustakaan kuuluu, eikö niin?

KR1992 kiertää ongelman "laulakaa täydestä sydämestä" eli tosi kuuluvasti!

Alkuteksti on kreikaksi. Huomaa että kai on suomen sanoja yhdistävä apusana ja

 λαλουντες εαυτοις εν ψαλμοις και υμνοις και ωδαις πνευματικαις αδοντες και ψαλλοντες εν τη καρδια υμων τω κυριω

lalountes heautols en pslamais kai hymnois kai adontes kai psallontes en tee kardia hymon to kyrio

Jakeen loppuosassa ovat nämä ilmaisut

• adontes - ado, laulaa
• psallontes - psalo näppäillä soittimen kieltä (ehkä yhteys sanaan psalmi) 
• en te kardia hymon - sydämiesänne     sanasta sydän, kardia, tulee esimerkiksi lainasana kardiologia.

Biblian ja Mannisen komitean käännös on sanatarkka, mutta harhaanjohtava.

Voimme kyllä "laulaa sydämisssämme" mutta mahdotonta on "soittaa sydämissänne"

Efesolaiskirjeen kohta ei siis tarkoita äänetöntä sydämen laulua Jumalan kunniaksi, joka toki on mahdollista ja voimme virsiäkin veisata sydämissämme. 

KR 1992 tarjoama ratkaisu ei ole sanatarkka, mutta antaa selkeämmän merkityksen jakeelle.

Olisihan se vähän hassua, jos seuroissa esilaulaja komiasti virttä vetäisi, ja koko seurakunta ääneti sydämissään veisaisi mukana!

Kyllä se komia veisuu niin että seinähirret tärisevät on Isälle mieluista kuultavaa, lasten laulu sitäkin enemmän.